Voi *piip* nyt taas!

Kun nyt eletään joulun aikaa, miksikäs en kirjoittaisi muutamaa sanaa joulusta? Olet ehkä huomannut, että yleensä kirjoitan pidemmän kaavan mukaan, mutta tämä artikkeli on poikkeus. Siitä ei kuitenkaan päästä vieläkään mihinkään, että minulla on tästäkin aiheesta mielipide.

Tänä vuonna tapetille nousi hallituksen kaavailemat leikkaukset, jotka tulevat iskemään pahiten jo ennestään pienituloisiin talouksiin ja osa-aikatyötä tekeviin. Listaan tässä artikkelissa isoimpia tulevia muutoksia ja leikkauksia, sekä tietysti tuttuun tapaan minulla on kaikesta mielipide. Yhden mielipiteeni voisinkin sanoa heti alkuun; nyt ollaan menossa perse edellä puuhun ja lujaa muuten ollaankin sinne menossa.

Voisin kertoa sinulle perheemme lumilingon surkuhupaisan elämänkaaren. Koska tämä kyseinen murheenkryyni on surullisen kuuluisa sen myyneen liikkeen myyjien keskuudessa enkä halua mustamaalata ketään tai mitään tahoa, en mainitse lingon merkkiä tai ostopaikkaa. Haluan vain jakaa kanssasi tämän tarinan, joka naurattaisi, jos se ei itkettäisi.

En olekaan vielä kirjoittanut talvesta, vaikka aihe on hyvinkin ajankohtainen. Minulla on vain yksi mielipide asiasta; inhoan talvea. Lapsena muistaakseni pidin talvesta jossain määrin, mutta mitä vanhemmaksi olen tullut, vuosi vuodelta olen alkanut inhota talvea enemmän ja enemmän. En vain kestä tätä kylmää, tuulta, pakkasta, loskaa, vettäkin joskus, pimeää ja koko ajan vaihtelevaa säätä. Olen ehdottomasti kesäihmisiin lukeutuva.

 Mietin aina välillä, että mahtaako otsassani oikeasti lukea otsikon mukainen virke? Siltä se ainakin tuntuu suhteellisen usein.

Tätä artikkelia oli hyvin vaikea kirjoittaa, koska se vaati näiden uudelleen äänitettyjen Muumien katsomista. 

Monet varmaankin tietävät jo artikkelin nimestä, mistä on kyse. Niille, jotka eivät tiedä, tuo slogan on Foodoran mainoksesta ja se raivostuttaa minua! Mielestäni mikään lause ei kiteytä niin hyvin nyky-yhteiskunnan ongelmia, kuin tuo. ”Koska minä haluan.” Aina vain minä, minä haluan, minä tahdon, minun oikeudet, minulle, minä minä minä. Tämä itsekäs ajattelutapa alkaa oikeasti ärsyttämään ihan kunnolla.

Tämän artikkelin otsikko jo itsessään kertoo varmasti paljon  teille , joilla on päiväkoti- tai kouluikäisiä lapsia. Omat lapseni ovat nyt muutaman vuoden olleet Wilman piirissä, joten Wilman alkuajoista en osaa sanoa omaa mielipidettäni, mutta uskoisin, että se on kehitetty hyvän idean pohjalta ja ehkä se onkin alussa ollut toimiva ja hyvä kanava. Sitten on iskenyt luultavasti sääntö-Suomi ja/tai byrokratia, kuten aina.

Tervetuloa sivulle! Jos sinulla on asioita, jotka ärsyttävät ja hankaavat hermoja hiekkapaperilla, tämä sivu on juuri sinulle! Olen todella huono kirjoittamaan infoja tai alkutervehdyksiä, joten pidän tämän lyhyenä. Oikeassa elämässä olen yltiöpositiivinen ihminen ja näen kaikessa jotakin hyvää, mutta kyllä minuakin joskus ärsyttävät monet asiat. Minunkin on pakko välillä päästä valittamaan, joten teen sen sitten täällä! Kuten jo sivuston nimi kertoo, täällä tulee todellakin olemaan narinaa kaikesta, aiheita laidasta laitaan, ei vain yhtä kategoriaa. Milloin nyt mikäkin ärsyttää, iso tai pieni asia. Ideahan tähän sivustoon minulla syntyi niinkin arkipäiväisestä asiasta, kuin taaperon erityisen paha sta uhmai ästä , kaikki vaan oli niin huonosti ja se sitten tarttui minuunkin. Sinä päivänä kaikki ärsytti, roska maassa, tuulisella säällä kiinni oleva tuulivipperä, se tuulinen päivä, liian lujaa ajava auto, haukkuva koira, maito oli loppu, you name it. Sitten idea jatkui, että var...