Voihan joulu

Kun nyt eletään joulun aikaa, miksikäs en kirjoittaisi muutamaa sanaa joulusta? Olet ehkä huomannut, että yleensä kirjoitan pidemmän kaavan mukaan, mutta tämä artikkeli on poikkeus. Siitä ei kuitenkaan päästä vieläkään mihinkään, että minulla on tästäkin aiheesta mielipide.

Milloin on joulu? Ilmeisesti se alkaa jo syksyllä.

Olet varmasti huomannut, että joulu alkaa yllättävän aikaisin, jo hyvän aikaa ennen joulukuuta. Sehän nyt on ihan tuttu juttu, että joulukoristeet ja -valot tulevat kauppoihin heti marraskuun alussa tai paikoitellen jopa aiemmin. No valot nyt vielä valikoimissa suotakoot kun on pimeää, koristeet kiikkuvat hiukan siinä harmaalla alueella, että onko vielä liian aikaista, mutta menkööt. Ehkä se on vielä juuri ja juuri hyväksyttävän rajoissa.

Se kuitenkin menee jo vähän överiksi, kun marraskuun puolivälissä joihinkin kauppoihin ilmestyy joulukuusi, jonka juurelle sitten ilmestyy nopeasti paketteja ja tonttuja. Joskus on vielä halloween koristeetkin valikoimissa siinä vieressä kun kuuset ilmestyvät, niin se nyt kyllä vain on liian aikaisin kun edellistäkään kautta ei ole saatu siivottua vielä pois jaloista.

Tänä vuonna tuli kyllä ihan pohjanoteeraus tämän joulun kanssa hoppuilussa kaupoilta. Eräs joulusuklaa nimittäin tuli valikoimiin jo syyskuussa! Onhan se pieni asia, tietysti, mutta tästä on hyvä lähteä hissuksiin lipumaan siihen, että kuusi ja paketit tulevat esille jo lokakuussa ja joulumainokset voi toki laittaa pyörimään samaan syssyyn. Ja hissuksiin aina vain aikaistaa vuosi vuodelta. Ennen kuin vuosi 2030 pyörähtää käyntiin, varmaan jo heinäkuussa saa sitten katsella niitä joulukuusia tällä vauhdilla.

Tätä joulu hömpötyksen aikaistamista on paljon kritisoitu myös siitä, että lapset ovat aivan täpinöissään tulevasta joulusta pitkään, pienelle lapselle kun jo se kuukauden odotus on todella pitkä aika. Onhan se kyllä nihkeää joka kauppareissu yli kuukauden ajan lapsille selittää, että se joulupukki kiertää vasta liki 2kk päästä, vielä pitää odottaa. Juu siellä ja tuolla nurkassa kaupassa nököttää tonttu, poro, joulumuori ja milloin mikäkin, mutta vielä pitää odottaa, eikä nyt vielä voida ostaa joulukalenteria kun on vasta lokakuu.

Saati sitten joululaulut! Ne alkavat nykyään myös jo marraskuun puolella pyöriä. Jos niitä nyt on ihan pakko pyörittää niin ajoissa, voisiko niitä sitten soittaa edes hiukan hiljaisemmalla, eikä tärykalvot räjäyttävällä volyymilla? Mieluummin kuuntelisin vaikka sitä unettavaa tai korviin jumiin jäävää hissimusiikkia vielä, kun ollaan reilusti marraskuun puolella.

Lasten vai viinan juhla?

Tämä onkin sellainen ikuisuusaihe, saako jouluna juoda? Joidenkin mielestä ei, koska joulu on lasten juhla. Monesti tämä asia jakaakin ihmiset kahteen ääripäähän, se on joko tai. Toki myös siellä keskellä keikkuu ihmisryhmä, jonka mielestä voi ottaa kohtuudella.

Itse lukeudun niihin, jotka suosivat kultaista keskitietä, voi ottaa lastenkin aikana kohtuudella. Itselleni tämä käsittää yhden juoman joulusaunassa lasten aikana, toiselle se voi olla myös tuo yksi juoma, tai vaikka sitten kaksikin. Olenkin sitä mieltä, että alkoholista ei kannata maalata lapsille mitään mörköä, mutta ei sitä kaksin käsinkään tarvitse kitusiinsa kiskoa. Lasten aikana voi mielestäni hyvin juoda lasillisen, jopa kaksi tai kolme, jos ei siitä nyt aivan änkyräkännissä ole. Kunhan nyt pitää kohtuuden kaikessa ja ottaa lasten ikätason huomioon. Pienelle lapselle jo se, että vanhemmat ottavat sen yhden lasin viiniä ja muuttuvat aivan hitusen vaikka eivät sitä itse huomaisi, voi olla pelottavaa. Että taas se kuuluisa maalaisjärki vain mukana matkassa, niin hyvin se menee.

Aivan liian usein joutuu lukemaan uutisista, miten taas on mennyt jossain päin Suomea yli jouluna sen viinan kanssa ja taas on rähisty ja tapeltu. Aivan liian usein näissä on myös paikalla ollut lapsia, aina yhtä hirveä lukea uutisia näistä kun tulee sitten tietysti miettineeksi sitä lasten pelkoa siinä tilanteessa.

Joulusiivous

Kylläpäs jouluun nyt liittyykin paljon aiheita, jotka puhuttavat vuodesta toiseen ja jakavat ihmiset kahteen kastiin… No, kuten väliotsikosta näkyy, aion puhua joulusiivouksesta.

Sinullekin varmasti on tuttu käsite, että jouluna pitäisi olla putipuhdasta, kaikista kaapeista saunan lauteisiin asti pitäisi olla siivottu. Järjestellä, karsia, putsata ja puunata koko asunto lattiasta kattoon. Vaikka et itse tekisi sen kummempaa joulusiivousta, lienet silti tuntevan jonkun, joka tekee? Sen verran yleinen kyseinen ilmiö tuntuu olevan.

Itsekin aikanani siivosin hiki hatussa, koska ”Joulu tulee!”. Sitten väliin puski muutama vuosi, kun koko perhe olimme oikein kunnolla kipeinä joulun alla, niin silloin se siivous jäi välistä ja huomasin että hei, joulu tuli ja meni, vaikka ei oltu joulusiivousta tehy. Silloin vasta jotenkin sisäistin sen asian, että se joulu tosiaan tulee, siivosit tai et, eikä edes mitään kamalaa tapahtunut vaikkei siivousta oltu tehty. Sen jälkeen en olekaan enää tehnyt mitään suursiivousta ennen joulua, perussiisteys riittää.

Omassa lapsuudessani joulukuut olivat aika kamalia, kun jatkuvasti oli päällä kamala stressi ja kireä ilmapiiri. Koko ajan piti siivota joka nurkkaa, karsia tavaraa, järjestellä sadannen kerran samoja kaappeja, sai osakseen sättimistä jos jonkin tavaran laski hetkeksi käsistään väärään paikkaan. Koko kuukausi siis tehtiin jotakin ihan koko ajan, lapsuudenkodissani oli tapana myös se, että kaiken muun tohinan lisäksi pestiin tarkasti rätillä kaikki seinät ja katotkin ennen joulua, eikä sen jälkeen seiniin saanut hipaistakaan. Pölyjenkin pyyhkiminen oli yhtä tuskaa koko kuukauden, kun esille oli aseteltu liki kymmenen pahvilaatikollista erilaisia helposti särkyviä joulukoristeita ja ne pölythän piti tietysti pyyhkiä aivan vähintään kolmen päivän välein. Kun sait yhden homman tehtyä, käteesi lävähti uusi, ainakin 10 uutta siivouskohdetta sisältävä lista.

Tuo siivoustapa joulua odottaessa siis seurasi minua tiukasti aikuisuuteen asti ja pitkään sitä toteutinkin. Enkä edes pitänyt joulusta, mutta niin vain istui tiukassa se oppi. Omilleni muutettua olen aina inhonnut joulua lapsuuden joulujen takia, niissä oli paljon muutakin inhottavaa, kuin tuo taukoamatta ympäriinsä juokseminen ja ahdistava ilmapiiri. Vasta muutamina viime vuosina olen oppinut hieman pitämään joulusta, kun olen saanut tehdä siitä omannäköisen ja rennolla otteella.

Pakko myöntää, joulun odotus sujuu nyt paljon rauhallisemmin ja rennommin, kun ei koko ajan tarvitse juosta rätti kädessä ja siivouslista päässä ympäri huushollia!

Miten teillä siivotaan joulua varten vai riittääkö perussiivous? Millainen käytäntö teillä oli, kun itse olit lapsi? Jatkatko opittua tapaa vai oletko luonut oman tyylisi valmistautua jouluun?

Kenen luona vietetään?

Tämä on myös yksi vahvoja tunteita herättävä aihe, nimittäin paikka, jossa se joulu vietetään. Liian usein saa lukea lukijoiden kommenteista koostettuja Iltalehden tai vastaavan lehden juttuja, miten sukulaiset vaativat lapsiperheitä ajelemaan ympäri Suomea jouluaattona. Mieleeni on jäänyt erityisesti sellainen kokemus, jonka kirjoittaja kertoi istuneensa perheineen yli 6 tuntia autossa viime aattona, toki en nyt muista minä vuonna tuon jutun luin.

Kaikki sukulaiset vaativat, että se joulu vietetään juuri heidän luonaan, ei muiden sukulaisten luo tarvitse mennä. Ja jos sitten menetkin useampien sukulaisten luo, sitten valitetaan siitä kun olette niin vähän aikaa joka paikassa, mutta kaikkialle silti pitäisi ehtiä. Sekään ei tietysti yleensä sovi, että aatto oltaisiin yhdessä paikassa, joulupäivä toisessa jne, vaan kaikki vaativat itselleen juuri sitä aattoa. Ihan hullua touhua. Miksi ihmeessä kaikki eivät saisi viettää joulua juuri niin kuin tahtovat? Mitä se kuuluu kenellekään muulle? Toki sitten jos tykkää istua aaton autossa, niin miksi niin ei tekisi? Sekään ei kuulu muille, jos siitä itse tykkää.

Se tuo sitten omat haasteensa tietysti, jos puoliso tahtoo viettää joulua vaikka siellä sukulaisten luona, mutta itse haluaisikin olla kotona. Näissä tilanteissa itse suosisin kompromissia, että tänä vuonna tehdään näin, niin sitten ensi vuonna tehdään noin. Toki helpommin sanottu kuin tehty.

Meidän perheessämme joulun vietto on aina mennyt kivasti ilman ongelmia. Kun esikoinen syntyi, miehen kanssa päätimme, että me alamme rakentaa nyt eri tavalla itsemme näköistä joulua ja me molemmat halusimme, että joulut ja pyhät vietetään kotona. Joten sukulaisten tiedustellessa saavummeko aatonaattona vai vasta aattona -sopivasti jo elokuussa- heille kerrottiin, että luomme omat jouluperinteet joihin kuuluu se, että olemme kotona omassa rauhassa. Meille saa tulla joulupäivänä niin tahtoessaan, mutta aatto on rauhoitettu vain meille, emmekä halua pyhinä liikkua suuntaan tai toiseen.

Joulut sujuvatkin meillä mukavasti, kun aattoaamuna laitetaan kaikille joulun toivotukset ja sitten alamme omiin joulujuttuihin ja yleensä laitamme myös puhelimet äänettömälle, niitä katsotaan päivän mittaan jos huvittaa. Monta vuotta tämä oli kova paikka sukulaisille, kun lapsettomina olimme yleensä menneet miehen kanssa viettämään aattoa jonkun sukulaisen luo. Kyllä he sitten kuitenkin tottuivat siihen, että tämä on meidän jouluperinteemme ja meillä tosiaan on ns. avoimet ovet joulupäivänä tietystä kellonajasta lähtien, mikäli haluaa vierailla ja toimittaa lapsille tonttujen väärään osoitteeseen viemät paketit.

Sekin on muuten todella outoa, että se on aina se lapsiperhe, jota vaaditaan jouluna liikkumaan. Miksi muka ne sukulaiset eivät voi mennä sen lapsiperheen luo jouluna? Meillekin sukulaiset ovat aikanaan perustelleet, että meidän on helpompi liikkua… No ei kyllä ole, kiitosta vain. Miten se on helpompaa, kun pitää pakata omat ja lasten tavarat, hankkia eläimille hoitaja, järjestellä töitä, ajaa pitkä matka lasten kanssa ja vaikka mitä muuta pientä hommaa joka siihen liittyy? Versus se, että sukulaisten pitää pakata omat tavaransa ja hypätä autoon, eläkkeellä kun ovat ja mitään eivät kuulemma koskaan tee, muuta kuin istuvat kotona.

Joulumainokset

Sitten voisin vielä puhua joulun alla televisiossa pyörivistä mainoksista. Minua alkoi ihan tosissaan nyt tänä vuonna häiritsemään, kun huomasin monissa mainoksissa saman mainoslauseen ”Paikasta x sitä ja tätä pukinkonttiin ja näin halvalla!”

Tuo tosissaan häiritsee minua, enkä tiedä onko aiempina vuosina tuota lausahdusta käytetty mainoksissa, en ole huomannut kuunnella. Mutta mietin tuota lasten näkökulmasta, lapsillehan maalataan kuva joulupukista, joka itse tekee lahjat ja tuo lapsille, joten miksi kaupat mainostavat halvalla pukinkonttiin lähteviä tuotteita? Miksi niistä pitäisi maksaa ja miksi ne pitäisi erikseen hakea jostakin, jos pukki tuo ne?

Voi nyt toki olla, että lapset eivät tällaista edes huomaa ja mietin tätä vain aikuisen näkökulmasta, mutta jotenkin tuo vähän nyt häiritsee. No ei kyllä toki ole iso asia, mutta kunhan nyt kiinnitin huomiota tässä eräs ilta asiaan.

Ja se Postin joulumainos! Ai että se on ärsyttävä, kun miettii Postin toimimista – tai toimimattomuutta, miten sen nyt haluaakaan sanoa. Jos ne paketit eivät liiku edes viikolla, miksi ne muka liikkuisivat aattona? Lentävä rekka, ”Muistat vaan, että tärkeintä on välittää.” jne. Niin ärsyttävä!

Joulustressi

Mielestäni joulu on nykyään aivan liian kaupallinen juhla, ollut jo pitkään. Ihmisiä tuupitaan koko ajan ostamaan lisää ja lisää, kuluttamaan, hamstraamaan joululahjoja aiempaa enemmän ja aiempaa kalliimpia lahjoja myös. On aika surullista, miten helposti ihmiset unohtavat sen joulun yhdessä viettämisen ja tempaantuvat mukaan siihen lahjavuorten haalimiseen. Helposti se kyllä silti käy, kun ärsykettä siihen käytösmalliin tulee joka puolelta ja lisääntyy vain. Itsekin olen muutamana vuonna ostanut lapsille turhan paljon lahjoja, enkä edes tajunnut sitä kuin vasta aattona, kun paketit laitettiin kuusen alle. Mutta tänä vuonna petrasin ja harkitsin tarkkaan muutaman lahjan lapsille, sukulaisilta tuleekin sitten aika lahjavuori, niin eipä ole liian vähän paketteja.

Mutta hei, haluan vain sanoa, että älä ota stressiä joulusta! Kyllä se sieltä taas tulee, eikä ole maailmanloppu, jos ne kaapit eivät ole järjestyksessä tai saunaa pesty lattiasta kattoon. Muista vain viettää rauhallinen, stressitön ja itsesi näköinen joulu!

Tähän onkin hyvä päättää tämä kirjoitus tällä erää, palaillaan sitten ensi vuoden puolella taas narinoiden pariin! Toivotan sinulle vielä hyvää joulua ja rauhallisia pyhiä, tehkäähän kaikki joulusta juuri omanlaisenne, omien ja perheenne toiveiden mukaan!